perjantai 15. heinäkuuta 2016

Luontoa, lintuja ja loma

Taiku hiljenee nyt kesäloman viettoon ja blogikin loikkaa kesälaitumille. Taiku on suljettuna ajalla 18.7.-31.7., toiminta jatkuu taas 1.8. klo 8. Taikun blogi heräilee toimintaan taas elokuun loppupuolella. Keskikesän viimeiseen blogipäivitykseen säästettiin tämä valloittava otos Galleria 23 Heiskarin vierailusta, kiitos vielä Matille!


Ennen lomaa ehdittiin tehdä vielä vaikka mitä elämyksellistä ja toiminnallista. Torstaina kävimme Vilho Lampi museon pihamaalla hoitamassa Taikun ja yhtenäiskoulun yhteistyökukkapenkkiä. Keväällä teimme kukkapenkin pohjatyöt ja Liminganlahden yhtenäiskoulun oppilaita kävi kylvämässä penkkiin mm. öljypellavan ja ruiskaunokin siemeniä. Taitavasti olivat siemenet itäneet, rikkaruohot on nyt kitketty, ja pian on odotettavissa koreaa kukkaloistoa museon kulmalla. 

Aurinkoiseen aamupäivään toi lisää hyvää tuulta iloinen hännänheiluttaja. Noutajapoika oli lähtenyt Taikun väen mukaan kesäpäivää viettämään. Koiraystavämme oli varsinainen vesipeto ja sillalta olikin metkaa seurata taidokasta uintisuoritusta. Voimailuakin jatkettiin museon pihan kivikahvakuulilla sekä kivikottikärryllä. Puhtia riitti, vaikka aamun olimme aloittaneet kuntosalilla.


Tänään teimme pyöräretken ainutlaatuiseen ja kansainvälisestikin arvostettuun Liminganlahden luontokeskukseen. Luontokeskuksessa tutustuimme Tuula Hakasalon viehättävään taidenäyttelyyn: Väriä ja iloa. Taidenäyttelyn jälkeen kiersimme Luontokeskuksen oman "Lintujen kahdeksan vuodenaikaa" näyttelyn, jossa tutustutaan vuoden kulkuun lintujen näkökulmasta. Auditoriossa katsoimme Elämää Liminganlahdella -multimediaesityksen. 

Livenäkin pääsimme ympäröivää luontoa ja lintuja aistimaan. Lainasimme kiikarit ja lintutornista käsin tutustuimme Liminganlahden laajaan kosteikkoalueeseen ja tähysimme merelle. Meillä kävi tuuri, sillä heinäsorsan, haarapääskyn ja tukkasotkan lisäksi saimme havaita kaukaisuudessa jopa itse merikotkan. Lopuksi nautimme ravintola Lintusen maittavan lounaan. Kiitos Luontokeskuksen väelle, meillä oli kiva ja kiintoisa kesäretki, linnuista on helppo lumoutua!

torstai 14. heinäkuuta 2016

Läskipyöräilyä

Fatbike, jota läskipyöräksikin kutsutaan, oli vuorossa liikuntalajikokeiluissa. Rantakylän virkistysalueella meitä odotti Tapio Rautio ja pullearenkainen maastokulkuneuvo. Fatbike hämäsi ulkonäöllään, sehän tuntui melkein höyhenen kevyeltä, ja painoa olikin vain 16 kg. Fatbike on hankaliin olosuhteisiin, alunperin Alaskan talviin ja New Mexicon aavikko-olosuhteisiin kehitetty maastopyörä, ylisuurilla vanteilla ja niihin sopivilla renkailla.
 

Fatbike on noussut suureen suosioon pyöräilijöiden keskuudessa ja asia on erittäin ajankohtainen kunnassammekin. Liminkaan on valmistumassa kolme maastopyöräilyreittiä, joista vaikein reitti on ainoastaan fatbike-polkijoille tarkoitettu. Fatbike kun kulkee siitäkin, mistä tavan maastopyörä ei enää suoriudu. Fatbike-kärpänen taisi puraista useampaa kokeilijaa, ja aikamoisia maastoreittejä hurjapäisimmät uskalsivat jo kokeillakin. Fatbikella ajaminen oli hupaisa kokemus, pyörä eteni vaikeassakin maastossa pehmeästi, silti hyvin tukevasti. Pyöräilyn lisäksi aamuupäivään kuului beach futista ja tietysti myös retkieväät. Kiitos Tapiolle!